keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Fatty girl

Tiistai. Me ei kuunneltu aamuryhmässä biisiä. Möh. Onhan se pieni juttu, mut siitä on tullut kiva lisä aamuihin. Että kun se biisi loppuu niin sen jälkeen päivä lähtee käyntiin.

Lounaalla oli tofua ananaskastikkeessa ja riisiä. Päivällisellä "jauhelihakeittoa" ja ohukaisia mansikkahillon kanssa. Niitä sai ottaa max 5 kpl per nenä. Mä otin sen viis, vaikka mua hävetti ihan hirveesti, kun olin syönyt muutakin ruokaa ihan riittävästi. Mut mä aattelin, että kyllä mä tän yhden kerran saan ottaa. Vaan tän yhden ainoan kerran. Sitten ei enää koskaan. Sillä saahan muutkin. Vaikka mä en olis kyllä saanut. Puna hehkui mun kasvoilla, kun mä kannoin mun tarjottimen pöytään. Keittoa, leipä, puoli lasia maitoa ja vielä 5 lettua hillolla. Ihan kamalaa.

Ja kun mä syön muutenkin niin paljon täällä. Ei mulla sinänsä oo missään vaiheessa päivää nälkä, mut musta tuntuu niin kuin mä voisin syödä miten paljon tahansa. Mä joudun aina hillitsemään itseäni ruokailuissa siinä linjastolla, kun mä otan ruokaa. Ja mua hävettää syödä näinkin paljon kun mä olen muutenkin pienikokoinen, pienempi kuin muut täällä osastolla ja mä  syön suunnilleen enemmän kuin ne. Huh. Mun täytyis lopettaa syöminen ihan kokonaan. Sillä tää on ihan hirveetä.


Osastolle tuli vihdoin se uusi potilas. Mut ei mun hoitoryhmään. Psykologi kaappasi mut iltapäivällä tekemään sen testin loppuun. Nyt vaan jännäämään milloin mä saan tietää tulokset ja mitä ne tulokset sanoo musta.

Se psykologiaika oli laitettu tiistaisen liikuntaryhmän kanssa päällekkäin ja mua harmitti se. Mä yritin siirtää sitä, että pääsisin liikkaryhmään, mut sitten mä sain tietää, että ne oli tarkoituksella laitettu päällekkäin. Lääkäri oli kuulemma aamun rapsalla sanonut, että mun kohdalla pitäisi vähentää liikuntaa. Mä kyllä suutun, jos en pääse keskiviikon liikkasaliin pelailemaan. Koska se on oikeesti kivaa eikä vaan siks, että se on liikuntaa. Mut mun on turha yrittää selittää sitä, koska hoitava taho näkee sen mun kohdalla vaan liiallisena kalorinkulutuksena.

Mun piti mennä illalla yhden toisen potilaan kanssa lenkille metsään, mut me ei taaskaan päästy, kun alkoi sataa kaatamalla. Keskiviikkona me tuskin mennään, kun on niin monta liikuntaryhmää.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

oon tosi ylpeä että kestit sen "häpeän" ottaa ne letut! ja tuon verran sun pitäisikin syödä päivällisellä, sillä mulla oli anoreksia potilaana juuri tuollainen päivällinen ja lounas, ja tietysti aamupalalla, päiväkahvilla ja illallisella myös paljon leipää, puuroa, jogurttia yms. ja tiedätkö mitä, mun paino ei sillä määrällä noussut paljoa yhtään. siksi lopussa mulla olikin melkein tuplasti enemmän ruokaa syötävänä.. aineenvaihdunta nopeutui kun söi kunnolla, ja olokin kohentui :) tsemppiä hei hirveästi, jos syömiseen oikeasti jaettaisiin lupia niin sulla se olisi ensimmäisenä! mutta vaikka minkä painoinen olisi, ei syömiseen sitä "lupaa" tarvita. en yhtään ihmettele että susta tuntuu että voisit vain syödä ja syödä, sun keho huutaa ruokaa. mutta ne faktat varmasti tiedätkin joten en ala sarnaamaan..
yritä olla kantamatta itsellesi kaunaa noista ruokailuista, teet nimittäin juuri oikein!
ja toivottavasti sade lakkaisi että pääsisitte sinne kävelylle, voisi olla rentouttavaa jutellla toisen potilaan kanssa kahdestaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Älä lopeta syömistä, please? Siiinä ei ole mitään hävettävää. Sä tarvitset energiaa ja ravintoaineita että jaksat.

Anoreksia väittää, että ruoka on paha asia, mutta ei se ole.

Pura kirjoitti...

Joo ihan totta. Mullakaan paino ei oo noussut paljoa, mut se on kuitenkin noussut vähän ja sekin on liikaa ja riittää ahdistamaan mua. :/ Kiitti paljon! Ja päästiin eilen vihdoin sinne kävelyllekin! :)

Pura kirjoitti...

Joo en mä ole nyt edes onnistunut lopettamaan, kun täällä mut pakotetaan syömään. :/ Vaikka ihan aiheesta totta kai.

Lähetä kommentti