keskiviikko 24. syyskuuta 2014

We're all fucked up

Mä otin aamupalalla taas jogurttia. Ja eihän sitä purematta nielty. Mä en jaksa alkaa vääntämään heti aamusta, kun mua väsyttää ja mä haluaisin, että kaikki sujuis vaan ihan smoothisti näin aamusta. Mut ei sujunut. Täällä sun ateriasuunnitelmassa ei oo jogurttia. Täällä on lautasellinen velliä tai kaks leipää. Otat nyt jompaa kumpaa. Kun pitäis tehdä niin kuin on sovittu blaa blaa blaa...

Mä otin jogurtin ja lähdin menemään tarjottimeni kanssa pöytään. Otin mä sen kanssa näkkärinkin, joten siitä tuli riittävä aamupala. Joten en tajua, miksei voi vähän soveltaa. Yks hoitaja antoi kerran kuitenkin soveltaa. Muut on näköjään ihan ehdottomia. Ravitsemusterapeutti olis kuitenkin vaan tyytyväinen, kun jogurtista saa kalsiumia ja mulla on todettu osteopeniaa. Ja viime osastojaksolla mun ateriasuunnitelma oli tungettu täyteet maitotuotteita. Oikeastaan kaikkien pitäis olla tyytyväisiä, että mä ylipäätään syön.

Mä pyysin, jos saisin nähdä tänään ravitsemusterapeuttia pikaisesti ton asian takia, mut sillä oli niin kiire, ettei se käynyt. Mä haluaisin myös välillä viiliä. Sitä on joillekin syhä- eli syömishäiriöpotilaille. Kun se jogurtti on aina samaa mansikkajogurttia. Ja kun sitä on mulla välipalallakin. Yhden ainoan kerran on ollut marjajogurttia.

Meitä potilaita oli tänään jostain syystä aika vähän osastolla, joten me pidettiin poikkeuksellisesti kaikki yhteinen aamukokous. Sen jälkeen mä kävin mun huonekaverin kanssa kahvilla nyt vasta avatussa kahviossa. Kioskipuoli on vielä remontin takia kiinni, mut sekin aukeaa tässä lähipäivinä. Päivällä mä kävin salissa pelaamassa sulkkista ja tapasin toimintaterapeuttia ja me kartoitettiin mun arkipäivän ja kodinhoidon taitoja, että vastaako ne ikätasoa. Yksi uusi potilaskin tuli tänne. Miespotilas, taas. Vaikuttaa ihan mukavalta, mitä nyt vähän juttelin sen kanssa.


Ilmat kylmeni äkillisesti. Päivällä satoi lunta ja illalla räntää ja ulkoilulla oli tosi kylmä. Me käveltiin taas sen tuhannen kerran sama lenkki lammen ympäri. Ärsyttävää. Ja kun se ei näytä oikein ketään muuta edes haittaavan. Onneks itse voi mennä lenkkeilemään muita reittejä. Mä kävin illalla lenkillä metsässä.

Lounaalla oli jauhelihakastiketta, perunaa ja hernemaissipaprikaa. Välipalalla mulle oli omena, näkkäri ja kanelipulla. Päivälliseksi mulle oli taas kasvis-spagettikeittoa tosin nyt vähän eri tavalla maustettuna. Jälkkärinä oli maitokiisseliä viinimarjahillolla, nam! Mä valitsin linjastolta kulhon, jossa sitä oli mahdollisimman paljon. Mun huonekaveri oli tehnyt ihan samoin! Vaikka se sotiikin mun anorektikkosääntöjä vastaan. Pitäisi valita se pienin kulho.

Iltapala me syötiin yhdessä: minä, mun huonekaveri ja kaks muuta potilasta, joiden kanssa oon jutellut enemmän. Me ollaan alettu välillä syödä yhdessä. Se on kiva juttu. Iltapalalla me kokoonnuttiin samaan pöytään ja juteltiin ja naurettiin. Joku kutosen potilas pöydästä noustessaan sanoi Noi on ihan sekaisin. Niin, että me kuultiin se. Joo kiitti vaan, mut ei sullakaan taida olla kaikki muumit laaksossa kerta oot itekin täällä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa että valitsit kulhon, jossa oli eniten jälkkäriä. :)

Vähän hölmöä tosiaan, että siinä ateriasuunnitelmassa pitäisi niin tiukasti pysyä. Kyllä munkin mielestä saisi välillä soveltaa.

Pura kirjoitti...

No niinpä. Toisaalta mä ymmärrän, että kun ollaan sairaalaympäristössä niin asioiden suhteen ollaan todella tarkkoja, mut kyllä musta tossa vois soveltaa. Varsinkin kun se oli yhdelle hoitajalle ihan ok. Ja kun mä vielä otan jogurtin JA leivän niin siitä tulee tarpeeksi riittävä aamupala. :/

pinja kirjoitti...

tuo on just osastoilla ärsyttävää, kun toinen hoitaja sallii asian jonka toinen kiertää jyrkästi. myös tieto joistain asioista kaikille hoitajille meni eteenpäin erittäin hitaasti ja joskus mulle mm. unohdettiin tehdä tarjotin ruoka ja joskus siinä oli ihan vääriä ruokamääriä, joskus mut kutsuttiin liikuntaryhmään vaikka luulin etten saanut mennä ja sitten kun olin lähdössä niin joku hoitaja sanoikin että et mene.
yritä vielä tavoitella sitä ravitsemusterapeuttia jos saisit soveltaa vähän tuon jogurtin kanssa :-) kaikkea hyvää!

kuiskaus kirjoitti...

Eksyinpä sun blogiin tässä vissiin eilen? Sun kirjotuksia on jotenki mukava lukee, ulkoasu blogilla siisti ja näin, joten päätin jäädä seurailemaan ja ehkä välillä sit uskaltaudun kommentoimaankin :)

Tosissaan ihan hassua, et kaiken pitäis olla niin kaavamaista.. anoreksiasta parantuessahan luulis olevan tärkeetä, et pystyy just rikkomaan niitä anoreksian syöttämiä kaavoja?! Toivottavasti sit seuraavaks ku näät rav.terapeuttia ni saatte sovittu vähän enemmän vaihtelumahdollisuuksia ateriasuunnitelmaan.

Paljon tsemppiä sulle, pienin askelin eteenpäin (tuo jälkkärijuttu on siitä hyvä esimerkki!) ja anoreksialle turpaan :)

Pura kirjoitti...

Joo mua ärsyttää just tismalleen samat asiat! >:( Mut kiitti! :)

Pura kirjoitti...

Eikä, voi kiitos! Mut tervetuloa mukaan! :)

Lähetä kommentti