keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Days are the same

Mä kirjoitan nyt ihan pikaisesti viime osastopäivistä, kun mulla ei ole paljoa aikaa käyttää konetta.

Maanantai. Aamiaisella otin kahvia, puoli lasia mehua ja vaan vähän velliä, mut silti mulle tuli kamalan täysinäinen olo ja mä olisin halunnut oksentaa kaiken, mut mä en voinut kun huoneet oli jo lukittu. Hyi mikä olo. Lounaalla oli perunamuussia, soija-papukastiketta ja punajuurisalaattia. Päivällisellä oli kasviskeittoa ja sitruskiisseliä.

Mä pääsin myös taas osallistumaan Mindfullness-ryhmään, kun yksi potilas oli käymässä kotona. Mä meinasin oikeesti nukahtaa ensimmäisen rentoutusharjoituksen aikana. Mä tunsin, kuinka mä olin lipumassa unen rajan toiselle puolelle ja mun piti äkkiä herätellä itseni sieltä takaisin. Päivällä mä tosin sitten nukuin reilut päikkärit vaan koska mä sain siten tapettua aikaa.

Mulla oli myös puolen tunnin juttelu hoitajan kanssa. Se oli ihan kiva juttu. Mulla vaan ei ole ollut juuri yhtään keskustelua. Vaikka tietty mä saisin jutella, jos vaan sanoisin että mulla on tarve. Jos vaikka ahdistaa tai on muuten paha olla tai tarve siihen. Mut en mä oikein osaa pyytää apua.

Tänne tuli myös uusi potilas. Miespuolinen. Se pölähti hoitohuoneeseen, kun mä olin ottamassa siellä iltalääkettä. Me odotetaan aina, että edellinen tulee pois ennen kuin seuraava menee. Että jokainen saa rauhassa ottaa lääkkeen ja samalla vaikka kysyä jotain lääkehoitajilta. Se kanssa etuili kaikkia muita, kun se ei huomannut lääkejonoa. Hoitaja sitten huomautti sille siitä.


Tiistai. Lounaalla oli perunaa ja kasvispyörylöitä ja tomaatti-raejuusto-sipuli-salaattia. Mä en tajua, miksi täällä tungetaan joka ikiseen salaattiin sipulia. Jossain se olis ihan ok, mut kun sitä on joka salaatissa. Päivällisellä oli kasvis-soijapyörykkäkeittoa ja jälkkärinä mustaherukkakiisseliä ja vaniljakastiketta.

Meillä olisi ollut iltapäivällä reipas kävelylenkki, mut me haluttiin saliin pelaamaan. Normaalisti me ei oltais päästy, koska ei satanut ja aurinkokin paistoi, mut tällä kertaa hoitajat suostui. Pelattiin taas sählyä ja futista. Mulla olis sählyssä ote päällä ja mä tein varmaan vähintään 5 maalia. Ne vaan meni sinne aivan liian helposti ja kaikki kehui mua tosi hyväksi. Se oli kivaa. Salin jälkeen mä sitten kaaduin suihkun jälkeen suoraan sänkyyn ja nukuin päikkärit, koska olin niin väsynyt pelaamisesta. Anorektikkoväsymystä.

Nyt mun täytyy lopetella, koska ihan just on iltalääkkeet ja sen jälkeen iltapala eikä sen jälkeen saa käyttää enää konetta. Mä kirjoittelen keskiviikon kuulumisista toisella kertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti