Shut up and exercise!

Torstai. Siivouspäivä. Me ei sen takia kuunneltu aamuryhmässä biisiä. Kaikki, hoitajat että potilaat, halus päästä äkkiä hoitamaan siivouiluja. Mulla on nykyään huonekaveri, joten siivoilut sujui kahta nopeammin. Kun me oltiin valmiita, kävi hoitaja vielä varmistamassa, että meidän huoneessa näytti siltä kuin siellä pitikin näyttää ja että me oltiin todella siivottu.

Lounaalla oli perunaa ja kasvispihviä ja päivällisellä soijamakkarakeittoa ja ruusunmarjapuuroa. Sitten mä väsäsin yhteisössä palapeliä yhdessä kahden muun potilaan kanssa.

Päivällä oli reipas lenkki ja mua alkoi taas huimata, kun me oltiin reippailtu yksi tosi iso ja jyrkkä mäki ylös. Maa keinui ja mä olin aivan varma, että hetkellä millä hyvänsä mä kompastun omiin jalkoihini, kun mä en enää hahmottanut kunnolla maan korkeuseroja. Vähän sama kun pienenä laittoi äidin silmälasit päähän ja sitten näytti kuin lattia olisi ollut kalteva ja tosi korkealla, vaikkei se ollutkaan.

Mun pitäisi varmaan sanoa hoitajille noista huimauksista ja jäädä pois reippailulenkeiltä, mut mun anorektikkominä kieltää sen. Kyllä sä pärjäät, meet vaan mukana ja pidät sen suus kiinni ni ei kukaan huomaa mitään. Tulisko sulla muka yksin lähdettyä sitten reippailemaan 5 kilsan lenkkiä? No ei tulis, sitähän minäkin!

Iltapäivällä mä kävin mun vanhempien kanssa kahviossa. Mä olin pyytäynyt, että ne tulisi vierailulle, kun mulla on nyt vapaakävelyt ja mä haluaisin kahvioon kahville, mut kun ei siellä olisi yksin kiva istua. Me juotiin viinerikahvit ja mä sain myöhästyneen synttärilahjan mun serkulta. Sillä ei ollut ollut tilaisuutta antaa sitä mulle, nyt kun mä olen ollut täällä osastolla. Siinä oli kaikkia ihania ihonhoitojuttuja ja se kyllä piristi mun päivää.

Psykologi nappasi mut myös yhdessä vaiheessa tekemään jotain superpitkää testiä. Se on ollut käytössä USA:n merivoimissa ja nyt se on otettu käyttöön tonne sairaalaan ja mä olen sen ensimmäinen testaaja! Siinä on hirveästi kysymyksiä mm. luonteesta ja ruumiinvaivoista ja sen on tarkoitus kartoittaa mun persoonallisuutta ja fyysisiä oireita totta/tarua-vastausmenetelmällä. Mut musta on huisin kivaa täyttää tommosia.

Illalla mulla oli vielä keskustelu mun toisen vastuuhoitajan kanssa mun päihteidenkäytöstä ja me käytiin läpi testit, joihin mä olin vastannut. Sen mukaan mun päihteidenkäyttö on vähäistä ja riski riskikäyttämiseen tai riippuvuuteen on hyvin vähäinen, jee!

Kirjoitan myöhemmin vielä perjantaista ja mun kotijaksosta nyt yleensäkin.