Mä ostin TV-Mixin minipussin ja kävin kirppiksellä ja ostin sieltä Puman laukun, camohousut, pari paitaa ja Laura-sarjan 1. kauden vhs-kasetilla, jee! Mä olisin käynyt ostamassa yhdet lenkkarit Dinsko:sta, mut se oli kiinni. Kirjastosta mä lainasin pari syömishäiriökirjaa. Siskonmakkarat ja runokirjan Viehkeästi Poikkeava Normaali.
Mä palasin osastolle neljältä ja hoitaja tutki mun tavarat. Hoitaja nosti kirjat käsiinsä. Miksi sä tälläistä luet? Öö... koska aihe kiinnostaa ja jos mä oppisin jotain uutta anoreksiasta.
Hoitaja päästi mut huoneeseeni, mutta tuli sinne viiden minuutin kuluttua. Ja se oli tosi vattumainen. Sopiiko, että mä takavarikoin nää kirjat. Ne ei tee hyvää sun toipumiselle. Keskustellaan asiasta lääkärin kanssa huomenna, josko sä saisit nää takaisin. Sopiiko? Näytin nyreää naamaa ja tokaisin, ettei mulla taida olla vaihtoehtoja. No no no. Keskustellaan asiasta. Ja käytiinhän me tämä sama tilanne läpi silloin sun viime hoitojaksollakin sun lukemista kirjoista. Joo niin käytiin, mut yhtään kirjaa ei takavarikoitu, vaikka aihe kirjoissa oli sama. Eikä noista mitään triggereitä saa. Vituttaa. Ois pitänyt lainata 50 Shades Of Grey.
Onhan noi kirjat mun lukulistalla, mut ei mun ollut tarkoitus lainata juuri niitä. Ne, jotka mä olisin halunnut lainata, oli lainassa. Eikä ne olleet mitään anoreksia-masennus-itsetuho-itsemurha-kirjoja. Mut en mä jaksanut alkaa selittää. Ei mua oltaisi edes kuunneltu. Saati uskottu.
Jäi mulle yks kirja. Sara Saarelan Mun on pakko. Anoreksiakirja. Se oli yöpöydällä, mut hoitaja ei tajunnut sitä. Enkä mä antanut sitä sille. Hoitajan lähdettyä mä piilotin sen mun peiton alle. Sillä jos se huomataan, mulle ragetaan siitä. Mut ei mulla oo muutakaan luettavaa. Ja se on nopealukuinen, joten siksi mä hain kirjastosta varakirjoja. Jotka on nyt lukkojen takana. Kiva.
Tää päivä meni nopeasti mun pienen kotiloman ansiosta. Mä tulin takaisin päivälliselle, jolla oli mannapuuroa ja mehukeittoa. Mä otin sitä tosi vähän eikä hoitaja sanonut mulle mitään. Jälkkäriä ei ollut. Sekin vitutti, vaikka mun ei edes tehnyt mieli jälkkäriä. Sitten mä kävin mun potilaskaverin kanssa lenkillä ja avauduttiin toisillemme, kun molempia vitutti tänään yks sun toinenkin asia.
Kohta alkaa Tanssii tähtien kanssa. Me katsotaan sitä kaikki ja kommentoidaan tansseja. Niihin aikoihin tää osasto taas täyttyy potilaista, kun kaikki palaa kotilomiltaan. Sitten onkin iltalääkkeet ja iltapala.
8 kommenttia:
Vitun mulkun oloisia hoitajia. Siskonmakkarat on mun oman kokemuksen ja mielipiteen mukaan mitä parhain kirja luettavaksi toipuvalle syömishäiriöiselle, vertaistukea tekstin muodossa
No niinpä. :/ En mäkään ajatellut, että siitä mitään triggereitä saisi.
Mitvit :D oon itse osastolla joka on täynnä syömishäiriöpotilaita eikä täällä todellakan takavarikoida aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Oon edellisen kanssa samaa mieltä että siskonmakkarat- kirjasta.. yritä saada se takaisin kun se natsihoitaja ei oo töissä?
Niin ja moi, oon lukenut välillä satunnaisesti blogiasi mutta päätin ryhyä nyt ihan viralliseksi lukijaksi.
Mitä kaikkia syömishäiriöön tai itsetuhoisuuteen liittyviä kirjoja on tai mitä sä oot lukenut? :) Kiinnostais.
Hei huippua! :) Joo huomenna keskustellaan niistä kirjoista ja selviää, saanko mä ne takaisin.
Öö... apua. En mä tähän hätään muista anoreksiakirjoista kuin kirjat Ihana meri ja Lasilintu nuorten kirjoista ja kohta oon lukenut ton Mun on pakko. Itsetuhoisuudesta kirjan Viilto. Voisin tehdä näistä joskus ajan kanssa jonkun listan ja postata sen tänne. :)
Oukhey :D No tuon Viillon oonkin jo lukenut. Mutta joo, tee ihmeessä. Voisin kävästä tässä kirjastossa tällä viikolla tsekkaa löytyyks noita. :)
Joo täytyy kattoo missä välissä ehtisin sen tehdä.
Lähetä kommentti