perjantai 11. joulukuuta 2015

Day #11

Ratsastuspäivä. Oon taas koko viikon odottanut ratsastustuntia, mut samalla ollut niin lähellä soittaa tallille ja perua sen. Koska ei vaan jaksaisi. Mitään. Ei edes niitä kivoja asioita. Tosin ei mun elämässä tällä hetkellä ole paljoa kivoja asioita ja ne vähätkään kivat asiat ei tahdo tuntua kivoilta. Koska mikään ei tunnu miltään. Koska masennus.


Onneks en perunut tuntia. Olin menossa tavallisesti yleis-/koulutunnille, mut meillä olikin estetunti! Ja mä hyppäsin paremmin kuin viime kerralla. Hypyt oli paljon sujuvampia eikä poni rikkonut esteen jälkeen raviin. Mä kyllä haluaisin hypätä jo isompia esteitä, mut koska mä olen vasta aloittanut estetunnit niin se tuskin on vielä mahdollista.

Mut taas mulla oli pienen hetken verran jopa kivaa. Pienen hetken, jolloin kaikki ei tunnu niin harmaalta ja toivottomalta. Vaikka ei ne mua kanna. Mut ne on sellaisia auringonpilkahduksia ankeana sadepäivänä. Ja mun elämässähän sataa sen 24/7, tauotta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

On niin harmi, että masennus vie voimat.. :( Onneksi kuitenkin hyppytunnilla oli mukavaa. Eläimet oikeasti on tosi rauhoittavia, etenkin hevoset, kun niiden seurassa on pakko keskittyä ettei iso eläin suutahda! Toivottavasti sulla tulee vielä paljon tollasia auringonpilkahduksia <3

Pura kirjoitti...

Niinpä. :/ Mut se on kyllä hyvä, että tunnillakin on pakko keskittyä vaan ratsastamiseen eikä voi edes ajatella mitään muita asioita.

Lähetä kommentti