Kerron, kuinka en voi lainkaan hyvin enkä edelleenkään tiedä miten jaksan jatkaa edes ensi viikkoon saati jouluun asti, jonne olen tehnyt itselleni lupauksen. Jonne on jaksettava. Hoitaja ei välitä. Ei tartu aiheeseen. Ei huolestu. Musta sen ehkä pitäisi? Mut jos se ei huolestu niin ei kai ole aihetta huoleen. Kai mä pärjään. Kai mä jaksan. Hoitaja haluaa taas puhua shoppailusta, sisustamisesta ja halloweenbileistä. Miten kevyitä ja huolettomia aiheita, joista ei tule raskas mieli tai huoli kellekään. Hei vitsi miten kivaa täähän hei auttaakin ja paljon! Musta niistä on jokseenkin turha puhua täällä.
En usko, että saisin vaihtaakaan hoitajaa. Siihen ei kevyesti suostuta. Psykiatrian polillakin sai vaihtaa hoitajaa vaan kerran eikä päätöksestä tulevaan hoitajaan pystynyt vaikuttamaan. Ei, vaikka mä sanoin, että sen erään kanssa työskentely toimii todella hyvin (siitäkin huolimatta, että tapasin häntä vain kerran), mutta ei, en mä silti häntä saanut. Ehkä mä vaan lopetan käynnit. Jotta joku muu pääsisi, joka saisi siitä apua. Mutta sitten mä jään ihan yksin. Aivan yksin. En tiedä. Pelottaa.
Hoitaja lopettaa tapaamisen 15 minuuttia etuajassa. Hämmästyn huomatessani asian lähtiessäni odotushuoneessa, mutten jaksa edes välittää. En enää. Sama se. Millään ei ole enää mitää väliä.
Paitsi, että sanokaa jos postaustahti alkaa olla turhankin tiivis. On vaan nyt kirjoitusflow päällä.
6 kommenttia:
(Ei, postaustahti ei ole liian tiivis, ihanaa että viikossa tulee useampi postaus)
Mutta voisithan vaan sanoa hoitajalle suoraan, että haluaisit vaihtaa hoitajaa tai jos se ei ole mahdollista, niin voit sanoa, ettet halua puhua shoppailusta yms arkipäiväsestä, koska se ei hyödytä sua mitenkään ja että sä et oikeasti jaksa enää. (En tiedä onko sulla itsemurhasuunnitelmia (toivon, ettei olis) tai mitään, mutta voisit vaikka niistä esim puhumaan jos hoitaja alkaa puhumaan just vaikka pääsiäisestä esim., olisi varmaan mielenkiintoista nähdä hoitajan ilme.
Tolla tyypillä vaikuttaisi olevan heikko työmotivaatio ja liekö on väärissä tehtävissä. Mulla ois mielessä niin sata tapaa joilla sitä vois vähän ravistella, mut ymmärrän että kun ite kaipais apua siltä niin juttu ei ole helppo.
"Mistä haluaisit keskustella?" Ensi kerraksi tee niin, että kirjoitat etukäteen paperille asioita mitä on mielessä. Miltä tuntuu, mitä ajattelet noista sessioista ja esim. siitä että se lopettaa etuajassa. Voisit myös mainita siinä, että haluat keskustella hänen esimiehensä kanssa mm. siitä, että hän jättää hädänilmaisusi huomiotta. Että onko hoitava lääkäri tietoinen tai ohjeistanut, että kanssasi ei keskustella muusta kuin bileistä ja shoppailusta? Mitä hoitaja itse ajattelee, että tukevatko keskustelunne sinua jotenkin? Itselle välittyy kuva että kyseessä on silkkaa ammatillista sluibailua, joka on niin väärin ja vaarantaa ihmishenkiä, että ryhtiliike ois hällä paikallaan.
Mulla on tässä raivon taustalla toki vahvasti oma katkeruus vastaavista kokemuksista. Mutta olen myös kouluttautunut sosiaalialalle ja voin sanoa että jos auttaja kokee, että hänellä ei ole keinoja/ voimia käsitellä asiakkaan ongelmia, niiden ohittaminen ei ole oikea ratkaisu.
-Kata
Siis suoraan sanottuna, voi vittu mikä hoitaja. En osaa nyt sanoa mitään muuta järkevää siihen liittyen.
Musta on kivaa kun postailet useammin, kannattaa kirjoittaa silloin kun flow on päällä. :)
No hyvä. ˆˆ
Joo, pakko kyllä sanoa. Oon yrittänyt aina puhua niistä vakavista asioista tai vaihtaa puheenaiheen takas niihin, mut ei auta. Mun ei oo vaan helppoa saada sanottua, että "sun kanssa ei toimi, voisko vaihtaa hoitajaa".
Hei kiitos paljon hyvistä neuvoista. Terapiaan aina kirjottelin lappuja puhuttavista asioista, mut vaikka nyt yritän miettiä niitä etukäteen niin en keksi mitään. Täytyy kyllä ottaa puheeks, ettei tää nyt oikein toimi. Onneks mulla on pian psykiatrin aika niin senkin kanssa voi keskustella näistä. Mut tosi ikävää kuulla, että sullakin on ollut huonoja kokemuksia.
En mä itsekään tähän oikein mitään osaa sanoa. :D Joo, niin kyllä kannattaa kirjoittaa. :)
Lähetä kommentti