Terapeutti: Mitä mietit?
Minä: Miten mä sit pärjään, kun tää terapia loppuu!?
T: Hyvin sä pärjäät.
Minä: Enkä pärjää!
T: No ethän sä nyt tyhjän päälle jää.
Minä: No mut mitä jos yhtään terapeuttia ei oo vapaana tai ne ei ymmärrä mua?
T: Tuntuuko susta, että mä ymmärrän sua?
Minä: Joo!
T: En mä aina ymmärrä kaikkea.
Minä: Mitä sä et oo ymmärtänyt?
T: No sitä miten sä sanot ettet jaksa tehdä joitain asioita, mutta sitten sulla on kuitenkin voimia tehdä ulkomaanmatkoja, sitä miten sä pystyt katsomaan joitakin silmiin, mutta et mua, miten tää terapia auttaa sua ja että mikä se sun pohjimmainen ongelma on?
Minä: Hahaa en mäkään tiedä vastausta noihin.
T: Ja sä hymyilet paljon. Mä en ole varmaan koskaan nähnyt sua ihan allapäin. Enkä mä ole tainnut koskaan nähdä ketään toista masentunutta, joka hymyilisi noin paljon.
Ehkä mä olenkin vain hullu?
T: Olisko sulla vielä jotain?
Minä: Mä mietin, että onks mitään asiaa, minkä mä sanoisin, mihin sä et osaisi vastata.
T: Haluaisitko sä, että mulla menis jauhot suuhun?
Minä: Haha, en. Mä vaan mietin, että onko mitään.
T: Enhän mä nyt kaikkeen osaa aina vastata.
Minä: Osaat sä!
T: No voinhan mä aina jotain sanoa...
Belle & Sebastian - The Boy With The Arab Strap
4 kommenttia:
Tunnen tuskan!
Mielenkiintoisinta on se että ei kelpaa nuopsulle vaikka on yrittänyt itsemurhaa muutaman kerran... En ymmärrä.. Lääkäri vaihtunut ja kaikkea.. ''Parempaa'' selkeästi...
Mutta jaksamisia sinne!! :))
Jaksamisia, pakko myöntää - mulla usein on sellanen olo et ku luen sun blogia.. Mä todella tahtoisin halata sua.
Voi ei! :( Jaksamista sinullekin! <3
Aww... kiitos! <3
Lähetä kommentti