V.I.P.

Torstai. Mä nousin sängystä taas tasan klo 8 niin että olin lääkejonossa täsmällisesti klo 8.15 jonon viimeisenä. Pääsin kuitenkin VIP-potilaana koko jonon ohi ensimmäiseksi hakemaan lääkkeen ja siitä suoraan kaksin hoitajan kanssa aamupalalle. Ihan vaan siksi, että mulle oli sovittu ravitsemusterapeutin aika heti puoli yhdeksäksi. Mun oli taas pakko myöntyä annoskokojen nostamisiin, mut onneks ne lisäykset oli pieniä ja koski pääosin nesteitä... vielä.

Lounaalla oli ruokana mykyjä ja kastiketta ja päivällisellä sienikeittoa ja mustikkakukkoa vaniljakastikkeella. Ihan hyviä ruuat oli, muttei aiempien päivien veroisia.

Illalla mulla oli hoitajakeskustelu. Musta oli ihan kiva, että mulle oli laitettu vihdoin keskusteluaika, kun olin odottanut niitä, mut ei musta silti tuntunut mitenkään hyvältä puhua.  Sain myös kuulla, että pääsen koko viikonlopuksi kotijaksolle. Siitä myöhemmin lisää.