Eevan synttärit. Näin aamulla kuntoutumisenohjaajaa, joten käytiin mun toiveesta hautausmaalla tuomassa sulle kynttilä. Onhan tänään sun synttärit. On. Olisi. Halutausmaalla oli todella kylmä. Mä oikein tunsin, kuinka se kylmyys tunkeutui mun ihoni alle. Mä olin löytänyt mun mielestä ihan kauniin kynttilän. Siinä luki Ikävä sinua. Mut niinhän mulla taas tänään onkin. Musta tuntui jälleen vähän vaikealta käydä siellä jonkun toisen kanssa. Mieluummin mä kävisin vaan yksin. Sun äiti oli tuonut sulle ruusuja. Ne oli todella kauniita.
Mull on ikävä sua. Tänään mä taas tunnen sen heikosti. Kunpa sä olisit täällä. Kunpa sä et olis koskaan lähtenytkään. Kunpa mä olisin tajunnut estää sua lähtemästä. Jos sä olisit täällä niin mäkin olisin onnellinen. Mull on ikävä sua.
Tänään mä olen syönyt liikaa. Taas kerran. Vihaan itseäni. Vihaan vihaan vihaan. Oon heikko eikä mulla ole enää minkäänlaista itsekuria. Hävettää. Mut oon tänään sentään oksentanut kaiken, mitä olen syönyt. Musta tuntuu ihan laihalta, vaikka mä tiedän ettei paino ole vieläkään pudonnut. Mun täytyy vaan syödä vähemmän. Mun täytyy tsempata enemmän! Seuraava tavoite: alle 40 kg. Sitten: 38 kg. Sitten: alle 38 kg. Mä en halua mitään muuta kuin olla laiha. Enkä mä voi olla miettimättä, kuinka laiha mä voisin jo olla, jos en koko ajan söisi ja ahmisi. Voi, mä voisin olla kaunis! Jos mä en vaan olisi niin heikko.
AlfaTV:lta tulee klo 22.00 Pirren olkkarissa: syömishäiriö. Se tulee myös uusintana ainakin huomenna klo 19.00. En tiedä onko kummoinen, mutta aion kuitenkin katsoa.
100 Happy Days -haaste
Day #46 Kävelylenkki tuntui hyvältä.
Day #47 Girls Night Out ja mulla oli todella kivaa.
Day #48 Satu soitti ja oli mukava höpötellä pitkään puhelimessa.
Day #49 Pitkästä aikaa ratsastustunti.Day #48 Satu soitti ja oli mukava höpötellä pitkään puhelimessa.
Day #50 Pienet itsenäisyyspäivän juhlat olivat mukavat, kun sai laittautuakin hienoksi.
Day #51 Oli kiva nähdä kaveria.
Day #52 Käytiin iskän kanssa kiertämässä kirpparilla ja löysin nipun Hevoshulluja.
7 kommenttia:
Tuli kyl kyynel silmään ku luin tätä. On tosi raskasta menettää kaveri, varsinki läheinen kaveri. Tsemppihaleja sinne ja koita jaksaa! <3
Ei voi kyllä tietää oisitko onnellinen jos sun bestis ois elossa. Voi olla että teillä ois menny välit poikki vuosia sitten. Voi olla että oisit seurannu sitä jonnekki joka ois johtanu teiän kummankin tuhoon. Koskaan ei voi tietää.
Kunhan tulin filosofoimaan. :')
Kiitos paljon! <3
Ihan totta. Mä vaan haluan ajatella pelkästään hyvää.
Joulukalenterin pito on aika huono idea, jos et joka päivä kirjoita tms. :(
Ois kiva tietää, onko tää törkee anonyymi aina sama henkilö. Jos et ole huomannut niin blogin pitäjä voi tosi huonosti niin henkisesti kuin varmaan fyysisestikin ja saattaapi siis olla vallan siihen liittyvä syy, jos ei ole kyennyt tänne kirjoittamaan. BTW ihan omaan blogiinsa. Ääliö...
-Kata
Kata: Kiitos, olet kultainen. Suurissa suunnitelmissa oli tosiaan pitää joulukalenteria, mutta ei vointi sitten riittänytkään siihen. Tulen kyllä kirjoittelemaan vielä ennen joulua. <3
Lähetä kommentti