Luokka: Nisäkkäät (lat. Mammalia)
Suku: Ihmiset (lat. Homo)
Laji: depressio (lat. depressio)
Alalajit: lievä depressio (lat. depressio levis)
keskivaikea depressio (lat. depressio mediogravis)
vaikea depressio (lat. depressio gravis)
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen.
Vaarallisuus: Myrkytön. Vaarallinen ainoastaan itselleen.
Levinneisyys: Tavataan kaikissa maanosissa (Suomessa kanta n. 350 000 yksilöä). Vankeudessa lajia tavataan suljetuilla osastoilla sekä erinäisissä pehmustetuissa huoneissa, millä taataan tiettyjen yksilöiden selviytyminen.
Elinympäristö: Tietoinen reviiristään, jolle ei helposti päästä muita. Reviiri tavanomaisesti n. 30 neliön yksiö kaupunkialueella. Laji havaittavissa todennäköisimmin reviirillään, psykiatrian poliklinikalla tai perjantaiöisin kulmakapakan nurkkapöydässä.
Lisääntyminen: Lisääntyy ympäri vuoden. Lisääntymistahti huolestuttavan nopea. Erittäin suureksi kasvanut kanta rasite yhteiskunnalle.
Ravinto: Antidepressantit
Tuntomerkit: Lajin edustajat ovat tunnistettavissa alakuloisesta ja surullisesta mielialasta. Yksilöt ovat tyypillisesti voimakkaasti ahdistuneita, epätoivoisia, väsyneitä, itsesyytteleviä ja kyvyttömiä tuntemaan mielihyvää tai nauttimaan asioista. Joillakin yksilöillä havaittavissa psykoottisia oireita.
Ulkoiset tuntomerkit vaihtelevat yksilökohtaisesti. Yhteistä kaikille lajin edustajille on latistunut olemus, surumieliset silmät, joista kiilto kadonnut sekä alaspäin vetäytyneet suupielet.
Ääntely: Pääosin hiljainen ja vaitonainen. Tunnistettavissa katkonaisesta nyyhkytyksestä ja voihkeesta. Mahdollinen puhe epätoivon sävyttämää.
Elintavat: Muista lajitovereista eristäytyvää.
Käyttäytyminen: Yleistynyt ja usein havaittava itkuisuus. Käytös vähäeleistä ja tarmotonta. Joillakin yksilöillä taipumusta itsetuhoisuuteen. Liikkuu pääasiassa ilta- ja yöaikaan.
Elinikä: 10-15 vuotta alhaisempi kuin muilla Ihmiset-suvun lajeilla.
Uhat: Lajin suisidaalisuus ja taipumus itsemurhiin.
Coldplay - God Put A Smile Upon Your Face
2 kommenttia:
Surkuhupaisaa.
Viihdyttävä blogipätkä, mutta sanomaltaan silti niin vakava.
Kenties meidät tulevaisuudessa luokitellaankin ihmisen alalajiksi. On ne hyvät ja ne huonot.
Välillä täytyy muistuttaa itseään huumorin olemassaolosta. Ei pidä unohtaa sitä. Sen avulla jaksaa taas jatkaa eteenpäin.
Niinpä. Me olemme ne huonot. Tulemme muodostamaan ei-toivotun kehityshaaran ihmisen evoluutiossa.
Lähetä kommentti