Tulin vain kertomaan, että kirjoitustauko saattaa siis venyä. Sen jälkeen mun on pohdittava, haluanko mä enää kirjoittaa tätä blogia vai onko tämä yhden tarinan loppu. Jos päädyn lopettamaan kirjoittamisen, tulen kyllä kertomaan siitä. En aio vain hävitä.
Mogwai - Hungry Face
14 kommenttia:
älä jooko lopeta! ei sun oo pakko kirjottaa usein, joskus vaan, jooko? :(
Aa vitsit ihanaa, että mulla on sun kaltaisia lukijoita. :)
mun on PAKKO saada kuulla mitä sulle on käyny, ihan vaan jotain arkista. oot koukuttavan hyvä kirjottaja, rakastan sun blogia. pliis älä lopeta. kirjota ihan tosi harvoin, mutta joskus edes että oot hengissä ? :(
Apua te ootte aivan ihania <3 Enhän mä taida voida lopettaa kirjoittamista. :D Vaikka ei musta itsestäni kyllä tunnu, että mä nyt niiiiin hyvä olisin. Täytyy vaan saada kirjoittaminen taas sujumaan.
Noooou toivottavasti et lopeta! Mä oon huono kommentoimaan, mutta luen kyllä aina. Olisi menetys jos lopettaisit. Mutta pidä toki taukoa jos siltä tuntuu! :) Pus.
Toivon ettet lopeta :( Sä osaat kirjottaa jotenkin niin hyvin ja haluun tietää miten sulla menee.
Musta on ollu tajuttoman ihanaa lukee sun blogias!! Oikeesti tää on auttanu mua varsinki noi sun kirjottamat keskusteluhetket psykologilla. Älä ihmeessä lopeta vaikka taukoja tuliskin!:)
Voi vitsit, mä olen kyllä niin otettu, kun niin monet haluaa mun jatkavan. <3
Eikä, kiitos ihan hirmu paljon! <3
OIkeesti, tosi ihana kuulla, että mun kirjoituksista on ollut sulle apua. Se on aina tosi palkitsevaa. :)
Toivon todella ettet lopeta koska tää on yks mun lempiblogeista :| se on sun oma päätös lopetatko vai etkö. Kunnioitan sun päätöstä joka tapauksessa .... Halusin vaan että saat tietää että täällä on ainaki yks vielä lisää joka jää ikävöimää! Tsemppiä!!
Vautsi, tosi hienoa kuulla! Kiitos. <3
Hei, tätä ei pitäisi edes tarvita sanoa, mutta toivon myös todella, että et kokonaan lopeta hienoa blogiasi. Eikä kaikkien kirjoitusten tarvitse olla niin pohdittuja/pitkiä/tasokkaita, tässä vaiheessa tekstejäsi luettua suhun on tavallaan kiintynyt, ja tahtoo vaan tietää että oot hengissä, ja jotain siitä, miten sulla menee. Osaatko yhtään sanoa,miksi kirjoittaminen tuntuu susta tällä hetkellä vaikealta? Tää on nyt ihan vaan heitto, mutta huomasin itse, että kun jäin tauolle hyvästä terapiasuhteestani, myös kykyni kelata elämää tavallaan tyrehtyi. Olin kirjoittanut sekä päiväkirjaa että blogia, mutta lopetin pian molemmat - ei vain tuntunut olevan mitään sanottavaa. Nyt kun palasin terapiaan, olen taas alkanut kirjoittaa... Olisiko sulla voinut käydä jotain samanlaista, vai onko se jotain muuta? Mutta tosiaan toivon, että jatkat vaikka miten epäsäännöllistä kirjoittelua, kaikki pienet ja arkiset kuulumisesi ovat tärkeitä! T. Vilja
Voi että, kiitos ihan hirmusti! OIkeesti ihana kuulla. :)
Kirjoittaminen tuntuu tosiaan tän perfektionismin takia vaikealta. Ja itse asiassa ehkä samasta syystä kuin se sullakin takkusi. En vain ole osannut yhdistää asioita toisiinsa, mutta mullakin on ajatukset jotenkin hävinneet, kun lopetin terapian. Käyn tietty psykologilla, mutta se on ihan erilaista. Jännä juttu. Mutta kiitos kun kerroit niin mäkin oivalsin tämän asian.
Ja musta itsestänikin olisi tosiaan kiva kirjoitella vaikka ihan lyhyitä postauksia ja ihan arkisista jutuista. Täytyy alkaa harjoitella. :)
Lähetä kommentti