sunnuntai 9. joulukuuta 2018

It's good to be alive



Oho. Long time no write. Hups... soriii. Mä en pitkään aikaan edes muistanut tän blogin olemassa oloa. En tiedä. On ollut liian paljon kaikkea, ehkä siksi. Paljon on tapahtunut, mut samalla ei yhtään mitään ja kaikki on niin kuin ennenkin. Maapallo pyörii edelleenkin samalla nopeudella samaan suuntaan ja mulla on diagnooseina syömishäiriö ja masennus. Mut tänään mä muistin tän ja mun oli pakko saada tulla kirjoittamaan. Nyt mä olen täällä. Elossa. Hengitän. Mä olen. Täällä.

Tänään on hyvä päivä olla elossa.

Lauantai, joulukuun 8. päivä. Tänään olis ollut Eevan synttärit. On. Olisi ollut. Mulla oli ostettuna sydänkynttilä, johon mä olin liimannut kaksi pientä, Rafaelin enkeli -tarraa. Mun oli tarkoitus käydä viemässä se pikkujoulu-illanistujaisten jälkeen, mut mulla oli tyttöjen kanssa niin kivaa, etten mä ehtinytkään. Mut mä tiedän, että sä ymmärrät ja oot iloinen mun puolesta, kun mulla oli pitkästä aikaa oikeasti kivaa ja mä jaksoin seurustella ihmisten kanssa. Mä tuon sen kynttilän sulle nyt sunnuntaina.

Mä tulen vielä takaisin.
Mä lupaan.

32 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Pitkän tauon jälkeen palasin lukemaan blogiasi, ja parin viimeisen päivän jälkeen, luettuani blogisi alusta loppuun asti, tunnen surua sinua kohtaan. Teksteistä välittyy kuinka vointisi on huonontunut ja huonontunut terapiasi päätyttyä nuorisopsykiatrian puolella, ja välillä teki mieli tulla ruudun kautta luoksesi halaamaan sinua kunnolla luvaten samalla kaiken muuttuvan vielä paremmaksi. On surullista, ettei sinulle ole löydetty terapeuttisi tilalle ketään samankaltaista ammattihenkilöä vaan olet joutunut siirtymään ihmiseltä toiselle, aivan kuin olisit jokin lainattava kirjaston kirja, mutta toisaalta olet sentään pysynyt hengissä joten kuten tämänkaltaisen "kiertolaiselämän" sekä osastojaksojen avulla 🖤

Vanhimpia tekstejä lukiessani huomasin kuinka kirjoitustyylisi muistutti minua Viilto-kirjasta, joka oli aikoinaan lukioiässä yksi lempparikirjoistani - ja sitä se edelleen on. Jäin vain miettimään sitä, että annoitko koskaan blogisi osoitetta terapeutillesi tai halusiko hän ylipäätään lukea tätä blogiasi?

anonyymin kirjoitti...

Uusi postaus olisi kiva :)

Anonyymi kirjoitti...

Mitä kuuluu? Ootko ajatellut tehdä uutta postausta tänne?

Anonyymi kirjoitti...

Löysin tänne sinun blogiisi jotakin kautta ja luin kaikki postaukset kerta istumalla, oot tosi upee kirjoittamaan! <3 Mutta jäin miettimään, miten sulla menee nykyään?

Anonyymi kirjoitti...

Alkaa huolettaa, kun Pura susta ei oo kuulunut mitään pitkään aikaan :(

Anonyymi kirjoitti...

Niin kauan ku kommentit hyväksytään ni eiköhän ainakin ole elossa. Ois kyl kiva kuulla ees parin sanan viesti että elää vielä.

anonyymin kirjoitti...

:O voi apua, ootko elossa?! Kauheen pitkä postaustauko

Anonyymi kirjoitti...

Mitä kuuluu?

Anonyymi kirjoitti...

tulethan vielä kertomaan kuulumisia?

Anonyymi kirjoitti...

kirjota uus postaus pliis! :(

Anonyymi kirjoitti...

Olet mielessä <3 Toivottavasti kaikki hyvin.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä kuuluu?

Anonyymi kirjoitti...

oothan kunnossa?

Anonyymi kirjoitti...

<3

Anonyymi kirjoitti...

heii oothan elossa viel? täällä kaivataa :((

Anonyymi kirjoitti...

Olet ajatuksissa <3

Anonyymi kirjoitti...

Et varmaan enää kirjoittele tänne? :( No mutta paljon haleja ja tsemppiä silti, toivottavasti voit paremmin ♥
T. Pitkäaikainen lukija

Pura kirjoitti...

Kiitos!💗 Voin ihan ok hyvin.

Pura kirjoitti...

💟

Pura kirjoitti...

Täällä ollaan.🤗

Pura kirjoitti...

💟

Pura kirjoitti...

👋

Pura kirjoitti...

Ihan silleen ok hyvää.🤗

Pura kirjoitti...

💕 on ihan hyvin.

Pura kirjoitti...

💟

Pura kirjoitti...

Näin ollut ainakin tarkoitus.

Pura kirjoitti...

Ihan ok.😙

Pura kirjoitti...

Täällä ollaan. 👋

Pura kirjoitti...

Oho vau apua no kiitos.😇 Ihan ok menee.

Pura kirjoitti...

Ihan ok. No nyt oon ajatellut.😅

Pura kirjoitti...

☺️

Lähetä kommentti