Aika on kulunut. Varkain ja vaivihkaa niin, etten mä ole edes huomannut sitä. Mä muistin, että se oli viime vuonna kun mä olen viimeksi kirjoittanut tänne... mut se olikin toissa vuonna. Ja mä havahdun huomaamaan, että on mennyt lähes kaksi vuotta. Tuntuu, kuin mä olisin nukkunut niistä ohi tai hukannut ne vuodet jonnekin, matkan varrelle. Mä en ole unessa, mut en täysin hereilläkään. Mä en ole kokonaan täällä, mut mä olen. Täällä. Kuitenkin. Halusittepa tai ette - halusinpa tai en.
Ehkä joku psykologi sanoisi, että on muutos parempaan kun mun ei ole ollut pakko päästä kirjoittamaan traagisesta elämästäni tänne, että mä en ole oikeastaan edes ajatellut sitä.
Mut musta on ihan kiva, että mä olen täällä.
8 kommenttia:
Hei mukavaa kuulla sinusta pitkästä aikaa edes jotain! <3
huokasin ääneen helpotuksesta kun huomasin että oot kirjottanu! ihana kuulla että oot vielä siinä.
Voi, et arvaakaan, kuinka ihanaa kuulla sinusta! <3 <3
Ihana kuulla susta :) oon aina päivitellyt sun blogia ja toivonut, että sulla on kaikki hyvin kun et oo postannut mitään...
Mitä kuuluu? :)
Mitä kuuluu?
Heeeii mitä kuuluu? Olisi kiva kuulla susta jotain ja mitä oot tehnyt tänä aikana kun et ole tänne kirjoittanut mitään :)
Tulit yhtäkkiä mieleen, mitä sulle kuuluu? :3
Lähetä kommentti