torstai 9. lokakuuta 2014

It's getting bad again


En oo viime päivinä oikein kirjoitellut tänne. En niin tiivisti kuin ennen. Oon kyllä halunnut kirjoittaa ja kerrottavaakin olisi osastoelämästä, mut oon mennyt taas huonommaks. Alan olla samassa kunnossa kuin osastolle tullessa tasan kuukausi ja kolme viikkoa sitten. Yhtä ahdistunut. Yhtä sekaisin. Mä en pysty ajattelemaan enkä kirjoittamaan. Eilen illalla hajosin osastolla. Nyt oon kotijaksolla ja yritän pysyä yhtenä kappaleena. Koitan saada tätä päätä edes vähän parempaan kuntoon, jotta voisin tulla pian kertoilemaan kuulumisia ja vastailemaan kommentteihin.

21 kommenttia:

Reetta kirjoitti...

Muista että et oo yksin!
Paljon tsemppiä ja jaksamisia :)

Anonyymi kirjoitti...

Ikävä kuulla. :( Oon aivan varma, että kohta menee jo paremmin. Tsemppiä. <3

Anonyymi kirjoitti...

kirjoita pian kun jaksat :(
olisi kiva kuulla miten sulla nyt on mennyt.

Pura kirjoitti...

Kiitos ihanainen, kun jaksat välittää. <3 <3 <3

Pura kirjoitti...

No toivottavasti, kun tätä huonoa oloa on kestänyt taas jo ihan luvattoman kauan. Yli kaks viiikoa jo. :/

Pura kirjoitti...

Joo yritän kirjoittaa. Huonosti on mennyt... :(

Anonyymi kirjoitti...

Mistä lähtien sun anoreksia on oireillut? :(

Anonyymi kirjoitti...

eiks ois helpompaa vaa luovuttaa kukaa jaksa tai kiinnosta enää auttaa sua ku et haluu parantuu ees

Pura kirjoitti...

Jostain 2009 lähtien.

Anonyymi kirjoitti...

Jos se nyt sanois että joo okei ja tappais ittensä ni oisitko tyytyväinen ittees? Eiks ois helpompaa vaa pitää se turpa kiinni joissain asioissa.

Anonyymi kirjoitti...

Luovuttaminen ei oo elämässä oikee vaihtoehto! Pystyt kyllä jatkamaan, oot.selvinnyt tähänkin asti. Kun sairaus on sairastettu tai ees hallinnassa elämä tuntuu kyllä elämisen arvoiselta. Paljon jaksamista ja haleja! Tää blogi on ihana <3

Anonyymi kirjoitti...

"Sinun silmäsi näkivät minut idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut"
(Ps. 139:16. )

Mie selvisin. Löysin valon, rakkauden. Piä kiinni, me kannatellaan kunnes siun siivet ovat korjaantuneet ja jaksavat taas lentää. <3

Reetta kirjoitti...

Mua vähän huolestuttaa koska et oo kirjottanu pitkii.. Kai oot vielä olemassa täällä jossain :(?

Anonyymi kirjoitti...

Oletko kunnossa? Huolestuttaa <3

Anonyymi kirjoitti...

Ethän oo luovuttanut? :,0 :,,(

Pura kirjoitti...

1. Anonyymi: Et tiedäkään, miten monesti oon miettinyt luovuttamista. Mut en mä kyllä vielä viitsi luovuttaa... mä en suo sulla sitä iloa, sori vaan. :D

2. Anonyymi: Kiitos <3

Pura kirjoitti...

Kiitos ihanista ja kannustavista sanoista! <3 Tuli tosi hyvä mieli tästä. :)

Pura kirjoitti...

Voi kiitos ihana ja kiitos kauniista sanoista! Missä mä olisinkaan ilman sua! <3 <3

Pura kirjoitti...

Oon mä vielä täällä. Kiitos, kun välität. <3 <3 Yritän kirjoittaa pian.

Pura kirjoitti...

Olen kunnossa, mutta todella huonossa sellaisessa. :( Kiitos, että välität. <3 :)

Pura kirjoitti...

En oo vielä! Enkä aiokaan vielä. :) Yritän saada mahdollisimman pian postausta aikaan. :)

Lähetä kommentti