torstai 31. lokakuuta 2013

Buy a can of beans

10 päivää. Luvattoman pitkä postaustauko. Anteeksi. Olen kyllä halunnut kertoa kuulumisiani, mutta olen unohtanut taas kuinka kirjoitetaan.

Tiistaina oli hone eli hoitoneuvottelu lääkärin ja psykologin kanssa. Lääkäri olisi halunnut nostaa Sertralinin 100 mg:aan. Minä vastustin. En jaksa lääkeruljansseja. En nyt kun lääkkeen vaikutus on tasaantunut ja sivuoireet melkein kokonaan hävinneet. Voin olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvin. Lääke auttaa. Kyllä, myönnän. En ole viikkoihin tuntenut ahdistusta. Oli ihan hyvä ajatus aloittaa se. En vain näe nyt tarvetta annostuksen nostolle.


Mites toi ravitsemusterapeutti, ootko käynyt sen luona? Pitäisikö varata sulle aika? Ei, ei varata. Viimeinen käynti oli huhtikuussa. Silloin sovimme, että lopetan käynnit hänen luonaan. Minulla ei ollut motivaatiota noudattaa annettua ateriasuunnitelmaa. Minulla ei ollut motivaatiota parantua. Ei ollut silloin. Eikä ole nytkään. Jos löydän motivaation, voin jatkaa käyntejä. Mutta nyt minusta on parempi, että käyntini saa joku, joka todella haluaa parantua.

Voisitko sä sitten vaikka edes lisätä ruokavalioosi tofua ja muita proteiininlähteitä, kerta sä olet kasvissyöjä? Voin. Voin minä. Siihen minä voin suostua.

Ensi kuun aikana pitää käydä vielä labroissa ja EKG:ssä. Taas. Huoh.


Tälläinen tuli myös väsättyä psykologille. YSQ - Young Schema Questionnaire eli skeemojen tunnistaminen ja niiden ilmeneminen nykyelämässä. Kotiläksyjä saan paljon, mutta minusta on ihan kiva tehdä niitä. Varsinkin testejä ja lomakkeiden täyttämisiä.

Tästä nyt tuli vähän jähmeä teksti, mutta tulin nyt ainakin ilmoittamaan, että olen vielä hengissä.




Santogold - Shove It

7 kommenttia:

N0TPERFECT kirjoitti...

Kiva, että joku sentään tykkää noista kaavakkeista. Itse vihaan niitä. (y)

Pura kirjoitti...

No höh. mä voisin tehdä sunkin testit. :D

Anonyymi kirjoitti...

Kertoisitko sun päivän ruokamääristä? Mua ärsyttää, että vaikka syön tosi vähän niin painolle ei tapahdu mitään. Ei ole tapahtunut kohta pariin vuoteen. Ja olisi todellakin varaa tippua... Pelkään että kerran alhaalla käytyäni kroppa ei enää takaisin päästä...

Anonyymi kirjoitti...

Se johtuu siitä, että kun syö liian vähän niin paino lakkaa tippumasta, paitsi ehkä lihaksista, sillä kehosi luulee että oot kuolemassa nälkää, jolloin sun aineenvaihdunta lähes pysähtyy säästääkseen energiaa. Rasvaa ei pala yhtään. Kulutus on siis myös silloin todella pieni.

Pura kirjoitti...

Anonyymi on ihan oikeassa. Mä en syö päivisin käytännössä mitään (noin 50-200 kcal/päivä) ja mullakin kesti kauan ennen kuin paino lähti putoamaan eikä se siltikään putoa nopeasti.

Missään nimessä en suosittele yhtä vähäistä syömistä kuin itselläni. Sen lisäksi, että se on yksipuolista ja epäterveellistä, se on myös keholle todella vaarallista. Lihakset lähtee niin kuin anonyymi tossa jo sanoikin.

Jos sulla tosiaan on varaa tiputtaa painoa niin syö riittävästi ja terveellisesti ja liiku paljon. Eli kuluta enemmän kuin syöt. Paino putoaa helposti jo sillä, että jättää kaiken epäterveellisen pois. Eli kaikki pizzat, hampparit, karkit ja limut yms. Kannattaa myös erottaa oikea nälkä tunnenälästä eli syö vain silloin kun sulla todella on nälkä äläkä napostele pitkin päivää vaan silkasta napostelun ilosta. Samaten kannattaa annostella lautaselle pienehkö annos ruokaa. Jos jää nälkä, voi santsata, mutta jos annostelee valmiiksi ison määrän ruokaa, saattaa sen syödä loppuun vaikka olisi jo kylläinen "kun se kerta on siinä lautasella".

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jotain apua. Muuta mulla ei tule nyt mieleen. Olen ajatellut tehdä postauksia mun päivittäisistä syömisistä ja kalorimääristä, mutta niin kuin sanoin niin niistä en suosittele missään nimessä ottamaan mallia. Tsemppiä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Oletko pikkuinen kunnossa kun siusta ei kuulu? :( <3

Pura kirjoitti...

Voi ihana kun huolehdit <3 Olen ihan kunnossa. Tai niin kunnossa kun nyt voin olla. Yritän kirjoitella lähipäivinä.

Lähetä kommentti