Vuosi vaihtui. Taas. Tuntuu, että aika menee kauhean nopeasti enkä mä oikein tahdo pysyä mukana. Pitäisi tehdä, saada aikaiseksi ja saavuttaa niin paljon asioita - tai oikeammin olla jo tehnyt, saanut ja saavuttanut. Mut mä vaan oon ja roikun pysyäkseni mukana. Tosiaan, vuosi vaihtui eikä musta tunnu se miltään. Vähän niin kuin että Jahas, täällä vielä ollaan. Mut jospa blogin saisi taas herätettyä eloon niin kuin uuden vuoden kunniaksi.
Tää on nyt hyvä aika kerrata viime vuosi. Mä en ole edes kertonut kaikkea, kun kirjoittaminen jäi niin vähälle.
Helmikuussa mä hiihdin Finlandia-hiihdon (tosin sen lyhyemmän matkan, 32 km). Mä oon jo pitkään halunnut sen hiihtää ja kerran oon yrittänyt, mut jouduin keskeyttämään. Nyt mä sitten hiihdin sen ja sain sen haluamani mitalin (kaikki ajoissa maaliinpäässeet saa). Voi olla pikkujuttu, mut mulle tää oli yks viime vuoden saavutus, koska mun tän hetkisellä kunnolla se oli rankka suoritus ja jouduin oikeasti taistelemaan, että pääsen maaliin. Mut tuntui, että oikeasti saavutin jotain ja oon ylpeä itsestäni.
Keväällä oli yhteishaku ja hain taas kerran yliopistoihin, mut en taaskaan tullut valituksi. En kyllä varmaan olis ollut millään muotoa edes opiskelukunnossa, mut olis ollut hienoa tulla valituksi ja edes yrittää opiskelua ja valmistumista opettajaksi. Ei tuntisi itsensä niin turhaksi.
Kävin myös vihdoin autokoulun. Oon siis 27 ja sain kortin vasta nyt. Ihan vaan koska silloin 18-vuotiaana ajattelin, etten kuitenkaan tuu kauaa enää täällä olemaan ja olis turhaa ajaa kallis kortti, jos ehtisin ajella vaan vähän aikaa. No tosiasiassahan mä olisin ehtinyt ajella jo 9 vuotta. Että niin... Mut nyt on kortti ja on ollut kivaa päästä ajelemaan.
Syksyllä kävin yo-kirjoituksissa korottamassa arvosanoja ja kävin aikuislukiossa yhden kemman kurssin. Se oli sellainen ajatus, että tulisi lähdettyä kotoa ulos ja tehtyä jotain jäkevää. Tykkäsin käydä siellä, koska oon aina viihtynyt koulussa, mut enempää en harmillisesti ehtinyt siellä opiskella, kun aloitin marraskuun lopussa käynnit Tepolissa eikä mun vointini olisi riittänyt millään molempiin.
Syksyllä oli myös Mallorcan ja Lontoon matkat. Enemmänkin olisin halunnut matkustella, mutta kun se vointi ei vaan riitä. Kävin myös ottamassa vuoden aikana parit uudet lävistykset, bridgen ja smileyn, mut bridgeä mulla ei enää ole, kun ei se musta sopinutkaan mulle. Nyt on jo suunnitelmissa yhdet uudet lävistykset, mut näätte ehkä sitten...
Muuten vuosi on mennyt syömishäiriöpolilla käydessä ja kuntoutusohjaajaa tavatessa. Peruskauraa. Ja paino? En edes muista, mitä alkuvuodesta painoin, varmaan jotain 40 kg ehkä välillä jopa 42 kg. Nyt se on ollut väliä 38,5-39,4 kg, juurikin ton 39,4 kg kiitos joulun ja kaikkien jouluruokien.
Mut huippukivaa alkanutta vuotta kaikille lukijoille ja ihanaa, kun ootte jaksaneet pysyä matkassa mukana!
2 kommenttia:
MOI! Mukava kuulla susta pitkästä aikaa.
Toi Finlandia-hiihdon matka oli sellanen etten mä olis ikimaailmassa päässy maaliin. Varmasti tuntu mahtavalta päästä maaliin asti.
Kun luin noi mitä oot viime vuonna tehny ni tulin kateelliseks koska ite en saanu mitään aikaseks.
Näin kun oon seurannu millanen vointi sulla on välillä ollu niin saat kyllä olla ylpee et oot noin paljon saanu tehtyy.
Erittäin hyvää alkanutta vuotta 2018! Toivottavasti tulee hyvä vuos sulle!
No moi! :) Oon mäkin kyllä ylpeä Finlandia-hiihdosta - ja muustakin, mitä sain viime vuonna aikaiseksi. Silti, aina olisi voinut olla parempi ja aikaansaavempi. :/ Mut täytyy olla ylpeä noista. :) Samoin sullekin huippukivaa tätä vuotta!
Lähetä kommentti