Posliini tuntuu viileältä kättä vasten. Toinen käsi on melkein puoliksi kurkussa. Kaksi sormea, mutta oksennus ei tule. Melkein itkettää. Pakko saada ruoka ulos. Pakko! Mä en kestä muuten. Ahdistaa, kun ruoka ei tule. Olo on etova, vastenmielinen, raskas. Ruoka tuntuu painavana ja painostavana vatsassa enkä pidä siitä, miltä se tuntuu. En halua tuntea sitä. Haluan, että vatsa on tyhjä ja kevyt. Vaikka en ole edes ähkyssä tai saati edes täynnä.
Yökkään yökkään yökkään vähän lisää. Viimein ruoka alkaa tulla ylös. Leipä jää puoleen väliin kurkkua jumiin eikä liiku ylös eikä alas. Yökkään ja köhin, mutta leipä ei liiku mihinkään suuntaan. Silmät vuotavat ja kynnet raapivat kurkkua. Inhoan niin paljon kun käy näin! Tuntuu niin ilkeältä. Ei pitäis ikinä syödä leipää. Ei muutenkaan, kun se on kiellettyä.
Viimein lähes kaikki tulee pois. Olo helpottuu heti. Ahdistus on poissa. Puhdistautuminen on lähestulkoon onnistunut. Tosin aivan kaikki ei tule ja täydellinen puhdistauminen on sitä, että saa aivan kaiken ulos. Silloin tulee täydellinen rauha, täydellinen helpotus. Täydellinen euforia.
Peilistä katsoo joku, joka näyttää siltä kuin olisi ollut tappelussa. Silmät valuvat, nenä vuotaa. Silmistä on katkennut verisuonia ja meikki on levinnyt kasvoille. Oikean käden rystyset punoittavat hankauduttuaan etuhampaisiin. En ole lyönyt ketään, olen vain vähän pahoinpidellyt itseäni. Enkä edes lue tätä sellaiseksi. Tämä on armo, anteeksianto ja pelastus. Enää en ole likainen ja saastainen. Olen puhdas ja kevyt. Kurkkuun koskee.
Eikä edes kaduta. Ei, vaikka pitäisi. Tai ehkä ihan vähän vaan. Hampaat menee.
4 kommenttia:
Älä sitten syö ollenkaan, jos pienikin määrä ruokaa ahdistaa
Tekisi mieli sanoa jotain fiksua ja tsemppaavaa, mutta olen itse niin samanlaisessa tilanteessa ettei sanoja meinaa löytyä ilman että kuulostan tekopyhältä. :/
Toivottavasti vain olet kunnossa!
Kiitos, olen kunnossa. Tiedätkö, mä niin samaistun tohon. Mäkin haluaisin aina (terveellä tavalla) tsempata toisia syömishäiriöisiä tai viiltelijöitä, että älä tee sitä, mutta kun itse kuitenkin teen enkä edes välitä niin se olis juurikin niin tekopyhää. :/
Anteeksi että laitan tämän tänne, mutta Alison, kannattaa lisätä blogiisi mahdollisuus kommentoida anonyymina. Tai siis ymmärrän jos et sitä halua, mutta etenkin blogin alkutaipaleella se saattaa vähentää lukijoita, ettei ole mahdollista kysellä asioita yms. Kirjoitin kommentin josta oikeasti uskon että olisi voinut olla apua sinulle, mutta en nyt saanut sitä perille koska olen ujouttani aina ollut vain anonyymi nimimerkillä...
Kiitos (ja sori!)
Lähetä kommentti