Wanna kill myself right now

Nyt lauantaina oli mun kaverin synttärit. Mä tutustuin uusiin ihmisiin ja mulla oli tosi kivaa. Siis ihan oikeasti tosi kivaa. Ja nyt mä olen kotona ja mä haluan kuolla. Mä en kuitenkaan aio soittaa äidille. En mä halua herättää äitiä. Enkä soittaa Palvelevaan Puhelimeen. Enkä minnekään muuallekaan. En mä aio nyt oikeasti kuolla. Se on se alkoholi. Mä en varmaan sais juoda sitä ollenkaan, kun sitten mulle tulee se tila, että mä haluan tappaa itseni. Vaikka mä en todellisuudessa haluis just sillä hetkellä kuitenkaan ihan oikeasti kuolla. En mä tiiä. Vaikea selittää. Mut ilman juomista mulla ei olis ollenkaan niin kivaa. Tää on sairasta. Mä oon sairas. Mä tiiän.

Happy World Mental Health Day!

Hyvää maailman mielenterveyspäivää!

En mä edes tiennyt, että nyt lauantaina vietetään sellaista päivää. Tosin tollasia erilaisia epävirallisia teemapäiviä oon niin paljon. Viime kuussakin oli 10. päivä itsemurhien ehkäisypäivä ja ens kuussa on 17. päivä sitten itsemurhan tehneiden muistopäivä. Ja sitten on toukokuussa Älä laihduta -päivää ja ties mitä muuta. Mä muuten laihdutin silloin oikein anoreksiahengessä.

Ja mäkin oon vielä täällä, elossa ja hengissä. Mut miten hieno juttu se on, siitä mä en mene sanomaan mitään. Mä en ole siitä mitenkään iloinen. Mä oon sairastanut jo 10 vuotta - kohta 11 vuotta. Se on kauan. Niin kauan, että mä en halua ajatella sitä. Mä en ymmärrä, kuinka mä oon vielä täällä.

Anteeks, että mä olin niin pitkään kirjoittamatta. Se on pisin hiljaisuus, joka mulla on ollut koko tän mun blogin aikana. Mut musta tuntuu, että mua itteeni harmittaa kirjoittamattomuus  ja se, ettei mulla ole blogissa tolta ajalta mitään tekstiä, enemmän kuin teitä. Toivottavasti mä pystyisin taas jatkamaan kirjoittamista. Vaikka tänkin tekstin kirjoittaminen oli jotenkin ihan ylivoimaisen vaikeaa.