Anteeks murut, etten oo postannut aikoihin. Oon vaan mennyt huonoks. Tosi, tosi huonoks. En oo vielä koskaan ollut näin huonossa kunnnossa. Oikeesti. Mä oon hengissä - mut enää vaan jotenkuten. Mä en itsekään tiedä miten. Mut yritän tulla pian kertoilemaan kuulumisia. Kunhan vaan pystyn.
44 kommenttia:
♡ Olet ajatuksissani!! ♡
♡♡♡
Älä pidä kiirettä kuulumistesi kertomisessa, koita saada ensin itsesi kuntoon. Hyvinvointisi on tärkeämpää kuin kuulumiset :)
Muista että susta välitetään, sä et oo yksin! Tää ei ehkä auta mutta koita jooko jaksaa, ees vähäsen vielä :( <3
Ei mitään kiirettä kuulumisten kertomisessa. Mä niin toivon sulle parempia vointeja, et todellakaan ole yksin. <3
Yritä kestää, se menee ohi<3 Ainakin jos söisit :( Eihän sitä ilman voikaan elää...
jeeeeee!!!!!
Niin siinä käy kun leikkii hengellään.
En kerta kaikkiaan tajua noita anonyymeja! Noi 5.11. ja 7.11. kommentit eivät ole edes julmia vaan ennen kaikkea vain naurettavan typeriä, ja on vaikea kuvitella niiden kirjoittajaksi oikein muuta kuin jonkun kolmasluokkalaisen aloittelevan koulukiusaajan. Toivottavasti jaksat kaikesta huolimatta. Mä täällä ainakin toivon niin.
Oletko nyt kotona, vai vielä osastolla? Toivottavasti jälkimmäisessä, josko alamäki olisikin vain ponnistuslauta tulevaa nousua varten? :)
Voi kiitos! <3 <3
Ihana kuulla, oikeesti. :) Mä kun otan kauheasti paineita ja ahdistun, kun en pysty kirjoittamaan ja postaustauko vaan venyy. :(
Voi auttaa tää, ihan oikeesti!!! Mä lupaan yrittää jaksaa. Kiitos, tästäkin. <3 :)
Kiitos tuhannesti! <3 <3
Mä yritän! :) Toivottavasti menee ohi ja pian. Mut ei tää kaikki taida johtua yksinään syömättömyydestä. :/
Lyhyesti kirjoitettuna, mun nykyinen tilanne ei johdu yksistään syömättömyydestä.
Niinpä! Mä en jaksa edes välittää tollaisista kommenteista saati että ottaisin niitä mitenkään itseeni. Huvinsa kullakin. :D
Kyllä mä jaksan! Yritän ainakin. :)
Kotona olen. Mut mäkin toivon ja odotan, että tää muuttuis tästä paremmaks. :)
Mä toivon, että tää liittyi tohon toiseksi viimeiseen lauseeseen.
Olen lukenut sun blogia jo pitkän aikaa, mutta en oo jostain syystä kommentoinu. Itse oon 6 vuotta tapellut masennuksen kanssa ja nyt vihdoinkin uskalsin hakea apua tähän tilanteeseen, eniten pelottaa että mun yksi tärkeimmistä pakokeinoista(alkoholi) kitketään pois, mutta toisaalta koen suurta helpotusta siitä samalla. Syömishäiriön kanssa jouduin tekemisiin pari vuotta sitten ja se kyllä jaksaa koputella takaraivossa vieläkin ajoittain ja toivon että jaksan vaan jättää sen huomiotta kun avaa jääkaapin. Oikeastaan mun kommentoinnin pointti oli, että halusin linkittää sulle yhden biisin sen lyriikoiden takia :'D for all those sleeping - casey's song. Toivottavasti sun tilanne helpottuu
mä olen myös lukenut blogiasi pitkään ja haluan vain sanoa, että kirjoitat hyvin ja mielenkiintoisesti. välillä tuntuu kuin kirjoittaisit mun ajatuksista, niin samantyyppiset tilanteet ja mietteet meillä on.
mä uskon että sä pystyt nousta ylös ja kokeilla elää, mä uskon siihen vieläkin. käyn joka päivä katsomassa jos olisit kirjoittanut, sillä olet usein ajatuksissa. mutta mikään kiire ei ole kirjoittaa, oma vointi tietenkin ensin :-)
vaikutat ihanalta ihmiseltä ja musta on jotenkin surullisen hellyyttävää että jaksat välillä näyttää humoristisia pilkahduksia blogissasi sairauteemme liittyen. se on voimavara, se on ihailtava asia.
en oikein saa ajatuksiani nyt tiivistettyä mihinkään syvälliseen lauseeseen joka lohduttaisia sinua tai minua edes jollain tavalla.. mutta muista ettet koskaan ole yksin. et koskaan.
<3 Pinja
En niin tarkoittanutkaan, vaan että se voi kuitenkin olla suuri syy.
Blogisi on antanut minulle paljon - milloin lohdutusta, milloin iloa taidokkaasta kirjoittamisestasi, usein uusia ajatuksia. Vihdoin ja viimein jätän jonkin jäljen lukuisista vierailuistani sivuillasi. Teen sen jo kiitollisuudesta, sekä ennen kaikkea siksi, että todella toivon sinulle voimaa ja aurinkoa. Sinussa on jotakin varsin mahtavaa. Haluaisin sinun vielä jonain päivänä voivan luetella monta asiaa, jotka tuovat sinulle iloa ja joista olet elämässäsi onnellinen ja innostunut. Ja uskon siihen myös. Kiirettä ei ole, vaan matkastakin oppii varmasti paljon. Tällaiset toivotukset ja toivomukset voivat olla ahdistaviakin, mutta en tiedä miten muutenkaan asiani kertoisin. Siispä tiivistän asiani vain näin: halaus kaukaa, ja valonsäteitä päiviisi!
Tajuaakohan kukaan, että nää positiiviset lässytyskommentit vaan pahentaa blogin kirjoittajan oireilua?
Voimia ja jaksamista! :)
Ooot ajatuksissa :) taas kerran jaksamisia ja hali!! Postaa kun jaksat :)
Hei oothan elossa? Mulla on vähän huoli, kannattaisiko sun harkita lääkärille puhumista ja/tai osastojaksoa?
Mikä vointi?
Oot ajatuksissani. ♥ Miten sulla menee?
Hei, ootko hengissä?
Hei! Olet ollut pitkään hiljaa. Mitä kuuluu? Tuli mieleen, että oletko ikinä kokeillut vyöhyketerapiaa. Siitä voi saada yllättävää apua:)
Ainakin olet hengissä, koska julkaisit kommentin. Se tieto riittää. Toivon sulle voimia ja toivoa. <3
Joo ihan totta, on se se suurin syy. :/
Ei, ei nää ollenkaan pahenna mun oloa - päinvastoin.
Kiitos! :)
Voi että, ihana kuulla. Kiitos! <3 <3
Elossa ollaan! :) Osastojakso olis varmasti hyväks, mut en vaan enää halua sinne. :/
Hei tosi kiva kun kommentoit ja hyvä juttu, että uskalsit hakea apua. Siis se on oikeesti tosi, tosi hyvä juttu. :) Ja avun hakeminen tai salliminen ottaa sitä vastaan on just se vaikein asia.
Mä toivon, että sä löydät alkoholin tilalle jotain paljon, paljon parempaa. Se kun ei oo mikään hyvä ratkaisu. Ja mä tiedän, että sä kyllä löydät! :) Äläkä anna syömishäiriölle tillaa. Pysy vahvana! Sä kyllä pystyt vastustamaan sitä.
Niin ja kiitos biisistä. En ollutkaan kuullut tota aiemmin. :)
Voi vitsit, kiitos tosi, tosi, tosi paljon! Ihanaa, että sä uskot muhun, vaikka mä en osaa uskoa itse itseeni. Mut joo, huumori pelastaa kyllä paljon. :) Ja ei tarvitse keksiä mitään syvällisiä lauseita, sun kommentti lohdutti ja piristi mua ihan valtavan paljon. Kiitos. <3
Ei mitenkään erikoisen hyvä, mut elossa ollaan. Se kai on pääasia. :)
Kiitos! <3 Ei kauhean vahvasti mene, mut päivä kerrallaan. :)
Täällä ollaan. :)
Ei nyt kauhean hyvää kuulu, mut yritän palata taas blogin pariin kirjoittelemaan. :) En oo koskaan kokeillut vyöhyketerapiaa. Täytyykin vaikka lukea siitä. :)
Joo hengissä olen. Kiitos ihan hirmu paljon! <3 <3
Kiitos viestistäsi, tosi kiva kun kommentoit! :) Ja kiitos tuhannesti kaikista noista kauniista sanoista. Voisinpa mä joskus kirjoittaa tänne blogiin jotain positiivista, ihan vaan kun teidän lukijoiden kommentit on aina niin ihania ja kannustavia. Eikä noi toivotukset oo lainkaan ahdistavia - päinvastoin nää piristää ihan hurjan paljon, vaikka päivä olis miten synkkä tahansa. :)
Lähetä kommentti